Facts about migration and crime in Sweden
Goverment Offices of Sweden


Ruotsin hallitus vastaa Trumpille: Julkaisi faktoja maahanmuuttajista ja rikoksista

Väite: ”Ruotsissa on tapahtunut ensimmäinen islamistinen terrori-isku vastikään.”


Ainoa tunnettu yritys on tapahtunut vuonna 2010. Kukaan muu ei vahingoittunut kuin hyökkääjä.

Väite: ”Aseellinen väkivalta on lisääntynyt merkittävästi Ruotsissa.”

Yleisesti ottaen väkivalta on vähentynyt Ruotsissa viimeisen 20 vuoden aikana. Samaan aikaan kyselytutkimukset osoittavat, että ihmiset niin Ruotsissa kuin muualla läntisissä maissa luulevat, että väkivalta olisi lisääntymässä. Olettamukset on liitetty Ruotsissa olevien maahanmuuttajien määrään. Tutkimusten mukaan ei ole kuitenkaan näyttöä sille, että maahanmuutto johtaisi kasvavaan rikollisuuteen.

Tilastojen mukaan kuolemaan johtava väkivalta on yleisesti ottaen laskenut viimeisen 25 vuoden aikana, mutta vuonna 2015 luku oli suurempi kuin moneen vuoteen. Silloin ilmoitettiin 112 tapausta.

Tutkimusten mukaan kuolemaan johtava aseellinen väkivalta on kasvanut rikollisten välikohtausten kontekstissa. Vuonna 2014 vahvistettujen tai epäiltyjen ampumisten lukumäärä oli 20 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2006. Vuonna 2011 tapettiin 17 ihmistä tuliaseilla, kun vuonna 2015 vastaava
luku oli 33.


Väite: ”Raiskausten määrä Ruotsissa on lisääntynt huimasti.”

Raportoitujen raiskausten määrä Ruotsissa on kasvanut, mutta raiskauksen määritelmä on laajentunut ajan myötä, mikä tekee tilastojen vertailemisesta vaikeaa. Lisäksi vertailu maiden välillä on harhaanjohtavaa raiskauksen määritelmän vaihtelun vuoksi. Jos Ruotsissa nainen raportoi aviomiehensä raiskanneen hänet joka ilta vuoden ajan, Ruotsissa tapaus lasketaan 365 raiskaukseksi, kun taas monissa muissa maissa kyseessä olisi yksi rikos tai sitä ei laskettaisi rikokseksi lainkaan.

Halukkuus kertoa raiskauksista myös vaihtelee suuresti maiden välillä riippuen siitä, kuinka avoimesti asiaan suhtaudutaan. Ruotsi on tietoisesti rohkaissut naisia raportoimaan rikoksista.


Väite: ”Pakolaiset ovat kasvaneen rikollisuuden takana, mutta viranomaiset peittelevät tätä.”

Rikostilastojen mukaan 13 prosenttia ruotsalaisista joutui rikoksen kohteeksi vuonna 2015. Määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, joskin luku oli suunnilleen sama vuonna 2005.

Ruotsissa on tehty ulkomaalaistaustaisesta rikollisuudesta kaksi tutkimusta, joista tuorein on vuodelta 2005. Tutkimusten mukaan rikoksesta epäillyistä suurin osa oli syntynyt Ruotsissa ruotsinsyntyisille vanhemmille. Tutkimusten mukaan suurta enemmistöä ulkomaalaistaustaisista ihmisistä ei epäillä mistään rikoksista.

Ulkomaalaistaustaisia ihmisiä epäillään kuitenkin rikoksista useammin kuin ruotsalaistaustaisia. Tuoreimman tutkimukseen mukaan ulkomaalaistaustaista epäillään 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin ruotsalaisvanhemmille syntynyttä ruotsalaista. Tutkimuksissa on havaittu, että erot johtuvat ennen kaikkea sosioekonomisesta taustasta kuten vanhempien tulotasosta.

Hallitus myös huomauttaa, että Ruotsi on avoin yhteiskunta, jossa dokumentteihin on julkinen pääsy kaikilla.


Väite: ”Ruotsissa on ”no go -alueita”, jotka rikollisuus ja jengit ovat ottaneet valtaansa ja minne viranomaiset eivät uskalla mennä.”

Ei ole. Helmikuussa 2016 julkaistussa raportissa Ruotsin poliisi tunnisti 53 aluetta, joissa rikollisuus ja levottomuudet ovat lisääntyneet. Näitä paikkoja on virheellisesti kutsuttu ”no go –alueiksi”. Todellisuudessa poliisi ei vältä menemästä näille alueille ja Ruotsin lait pätevät myös niissä huolimatta alueiden ongelmista.


Väite: ”Maahanmuuton vilkkaus tarkoittaa, että ruotsalainen systeemi on romahtamisen partaalla.”

Ei ole. Ruotsin talous voi hyvin. Huolimatta maahanmuuton kalleudesta, Ruotsi saavutti julkisen talouden ennätysylijäämän vuonna 2015 ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 saakka.

Ruotsin kasvuluvut ovat olleet Euroopan korkeimpia viimeisen kahden vuoden aikana. Nuoristyöttömyys on laskenut merkittävästi ja on nyt alhaisimmillaan 13 vuoteen. Pitkäaikaistyöttömyys on matalinta EU:ssa.

Hallitus myös huomauttaa, että Ruotsi tarvitsee maahanmuuttoa kompensoimaan heikennyttä syntyvyyttä maassa.


Väite: ”Muslimit ovat pian enemmistössä Ruotsissa.”

Eivät ole. On arvioitu, että Ruotsissa on muutama sata tuhatta ihmistä, joiden juuret ovat muslimimaissa, mutta tilasto ei kerro mitään siitä, kuinka moni heistä on uskonnollisia. Muslimiyhteisöillä on suunnilleen 140 000 jäsentä Ruotsissa, mikä on noin 1,5 prosenttia Ruotsin väestöstä. Suurin uskonnollinen yhteisö on Ruotsin kirkko, jolla on 6,2 miljoonaa jäsentä Ruotsin 10 miljoonasta asukkaasta. Hallitus huomauttaa, että ennakkoluulot ja kielteinen asenne muslimeja kohtaan on vallalla yhteiskunnan monilla tasoilla.

Uusisuomi