Näen asuintalossani usein samassa rapussa asuvan nuoren musliminaisen...toisinaan hän on yksin ja toisinaan miehensä kanssa...nainen on täysin hunnutettu...kaikki pukimet on mustia...vain tummat silmät näkyy...silti voin keskustella hänen kanssaan aivan vapaasti...minua ei toisten uskonnolliset vaatteet häiritse...vaatteet ei ole ihminen...ihminen on se mitä ihminen puhuu ja miten ihminen käyttäytyy...ja hän käyttäytyy hyvin, erittäin hyvin...Mutta he jotka on epäluuloisia...kavahtavat varmasti täysin hunnutettua naista...Nåjaa, minä en ole epäluuloinen...pystyn puhumaan ja tutustumaan ihmiseen kuin ihmiseen..olen aina ollut tällainen...jo nuorena koululaisena Suomessa asuessani...inhosin rasismia..en voinut sietää sitä rasismia ja epäluuloa mitä romaneita kohtaa osoittivat monet...ja nyt en voi sietää rasismia ja islamomuslimofobiaa muslimeja kohtaan...