Demokratiassa on kestettävä se, että asioista ollaan eri mieltä......Niin kauan kuin politiikko ei ujuta omia yksityisiä ja tai omia uskonnollisia mielipiteitään, mukaan politiikkaansa, on diktaattorimaista syyttää uskonnollista politiikkoa hänen mielipiteistään. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, etenkin jos ei niitä itse tuo julkisuuteen politiikkansa yhteydessä.

Entäs sitten kun politiikkon uskonnollinen järjestö tuo julki dogmeja, joita yhteiskunta ei hyväksy? Ja kun politiikko uskonnollisen järjestönsä sisällä tuo julki ajatuksiaan joita yhteiskunta ei hyväksy?

Esim. homovastaisuuteen on puututtava. Homoilla Ruotsissa on lain mukaan samat oikeudet kuin heteroillakin.

Tämä on probleema. Demokratian mukaan kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä ja niitten julki tuomiseen, mutta politiikassa ei tiedetä miten suhtautua erilaisiin mielipiteisiin. Tulevaisuus näyttäköön miten asiaan tullaan suhtautumaan.

On kuitenkin tajuttava että uskovaisella ihmisellä ja uskomattomalla ihmisellä, on mieliteissä suuria eroja. Poliittiset puolueet tulee tulevaisuudessa ajatella tarkkaan keitä valitsevat puolueisiinsa, jotta säästyisimme näiltä poliittisilta skandaaleilta.

I demokrati måste man tåla att man har olika åsikter. En troende muslim har sina åsikter och en mindre troende muslim även han har sina åsikter. En icke troende svensk t.ex har sina åsikter och en troende svensk har sina åsikter...olika åsikter alltså.

T.ex, homofobi måste man alltid bekämpa. I Sverige har homosexuella enligt lagen samma rättigheter och samma skyldigheter som heterosexuella.

Detta är en dilemma. Enligt demokratin har alla rätt att ha åsikter och tycka olika, men i politik vet man inte hur man bör agera. Framtiden kommer att visa, hur utveckligen fortsätter.

Man bör dock förstå att det finns stora skillnader mellan icke troendes och den troendes åsikter. Politiska partier bör noga tänka efter vilka som väljs och vilka inte, så man slipper framtida skandaler.